Huom! Keskipohjanmaa- ja ÖT-lehtiä ei pysty lukea etänä ePress-etälehtipalvelun päättymisen takia 31.5.2024 jälkeen.

Haku

Uutuudet, vko 42/2021

Uutuudet ajalla 18.10.2021 - 24.10.2021

Muokattu: 29.10.2021

Suuren äärellä Näytä tarkat tiedot

Löhönen, Elvi, kirjoittaja

2021

Omakohtaiset kertomukset koskettavat. Tarinat ja anekdootit auttavat kuvaamaan vivahteita ja yksityiskohtia, joille olisi muuten vaikea antaa konkreettista muotoa. Kokemuksellinen yksilötarina ei kuitenkaan aina ongelmitta sovi uskottavaan ja riippumattomaan lehtiartikkeliin tai tietokirjaan.

Kertomuksen keinoin pohtii kertomusten käyttöä tietoteksteissä ja tarinankerronnan etiikkaa. Se tuo julki toimittajien ja tietokirjailijoiden suosimia kerrontatekniikoita ja korostaa kriittistä medialukutaitoa. Miksi yksittäistapaus tuodaan julkisuuteen? Miten tosikertomus erotetaan sepitteestä?

Teos kokoaa yksiin kansiin eri alojen tutkijoiden näkökulmia. Se tarjoaa välineitä kertomusten käsittelyyn ja ymmärtämiseen niin tutkijoille, kirjoittajille kuin opettajillekin.


Kirjassa esitellään moderni käyttäytymisterapeuttinen näkökulma itsetuntoon ja valotetaan sitä, miten psykologisen joustavuuden lisääminen suhteessa minäkäsitykseen voidaan valjastaa palvelemaan hyvää elämänlaatua ja omien arvojen toteuttamista. Kirjan harjoitukset soveltavat teoriaa käytäntöön.


Monikkous ihastuttaa, ihmetyttää ja joskus kauhistuttaakin. Monikkovauvojen vanhemmat saattavat onnittelujen sijaan kuulla voivottelua siitä, miten rankkaa arki varmasti tulee olemaan. Varsinkin toisiaan muistuttavat kaksoset niputetaan helposti yhteen ja heidän yksilöllisyytensä saatetaan sivuuttaa. Monikkosisaruus on kuitenkin ilmiö, jonka kaikki kaksoset, kolmoset ja neloset perheineen kokevat omalla tavallaan.

Kiehtova kaksosuus käsittelee kaksosten ja muiden monikkosisarusten elämää monipuolisesti ja moniäänisesti. Millaisia uskomuksia ja kulttuurisia kuvia kaksosuuteen liitetään? Millaista on odottaa, hoitaa ja kasvattaa kahta tai useampaa samanikäistä lasta? Miten elämänmittainen sisarussuhde vaikuttaa identiteetin kehitykseen, ja miten monikkosisarukset itse kokevat tämän suhteen? Mukana on myös lähipiirin - esimerkiksi puolison, isovanhemman ja lapsen - näkökulmia.

Tutkitun tiedon lisäksi teokseen sisältyy runsaasti haastatteluja ja omakohtaisia kertomuksia, joissa monikkosisarukset ja heidän läheisensä pääsevät ääneen.

Kiehtova kaksosuus : monikkosisarusten elämää Näytä tarkat tiedot

Kumpula, Ulla, toimittaja ; Kaprio, Jaakko, toimittaja ; Lavikainen, Anniina, toimittaja ; Moilanen, Irma, toimittaja

2020

Kiinnostus avaruutta, avaruusteknologiaa ja Maan ulkopuolisen älyn löytymistä kohtaan näkyvät niin uutismediassa kuin populaarikulttuurissakin.

Arvoituksia avaruudesta pyrkii ymmärtämään ufouskomuksia inhimillisenä elämänalueena. Esillä ovat erilaiset ufo-kokemukset, ufoperinteen monenlaiset sisällöt ja tiedehistorialliset yhteydet sekä ilmiön uskonnolliset piirteet. Millainen on tyypillinen ufohavainto ja mikä selittää ufohavaintoja? Millaisia eri ilmenemismuotoja ufokontaktiliikkeellä on? Kuinka avaruusolentoja on kuvattu kirjallisuudessa ja elokuvissa? Miksi isopäiset harmaat humanoidit ovat suositumpia kuin muut avaruusrodut? Millaisia yhteyksiä kristinuskonnolla ja ufouskonnollisuudella on? Miten ufouskonnollisuus suhteutuu luonnontieteelliseen vieraan älyn etsintään?

Arvoituksia avaruudesta on selkeä ja monipuolinen yleisesitys ufouskomuksista ja -kokemuksista, ufouskonnollisuudesta sekä niiden perusteista ja taustoista. Se on ensimmäinen suomenkielinen ihmistieteellisellä otteella kirjoitettu perusteos aiheesta.

Arvoituksia avaruudesta Näytä tarkat tiedot

Närvä, Jaakko, kirjoittaja, toimittaja

2020

Kun arkeen väsynyt kulttuurityöläinen antaa itselleen 40-vuotislahjaksi omakustanteisen puolen vuoden vapaan, alkaa Pysähdyskoe. Kokeen tarkoituksena ei ole matkustaa Intiaan etsimään itseä, ei laittaa koko elämää uusiksi. Tarkoituksena on vain pysähtyä, olla ja ihmetellä elämää ilman työtä.

Työorientoituneessa nykymaailmassa moni määrittelee itsensä työn kautta, työ on osa identiteettiä. Mitä tapahtuu, kun työtä ei olekaan? Mitä käy kiireelle? Miten vaikeaa on sanoa ei, kun joku tarjoaa töitä? Miten hävytöntä on sanoa ei, kun moni on ilman töitä? Muuttuuko ilman työtä kotirouvaksi, ja mitä se sitten tarkoittaa? Muuttuuko arki tylsäksi? Paljastuuko hyggen hienous? Entä kuluttaminen ja pysähtyminen, miten ne kohtaavat?

Rento, omakohtainen kirjoituskokoelma on keskustelukumppani ihmiselle, joka miettii, onko elämässä muutakin kuin työ - ja tarvitseeko olla.

Päivi Haanpää on tamperelainen kirjailija ja sanataiteen sekatyöläinen. Hän on kirjoittanut näytelmiä, tietokirjoja sanataiteesta ja sen opettamisesta sekä toimittanut novelliantologioita. Hän ei halua valita vain yhtä kirjoittamisen lajia.


Utelias ihminen janoaa uusia näkökulmia ja taitoja, haluaa kurkistaa jokaisen nurkan taakse. Hän nuuskii joka suuntaan, ottaa selvää, kyselee.

Uteliaisuutta on pitkään karsastettu, suorastaan väheksytty, mutta aivan suotta: ilman uteliaisuutta meillä ei olisi koronarokotteita, ei valokuvia Marsista, eikä juuri mitään siitä huikeudesta, minkä nyt näemme ympärillämme.

Ihminen on utelias! Pakostakin. Ellet tiedä, mitä ympärilläsi tapahtuu, sinun käy huonosti. Monen on käynytkin. Uteliaisuus on uuden löytämistä, kokeilemista, tutkimista, rohkeutta kyseenalaistaa ja kykyä laittaa itsensä kyseenalaiseksi. Uteliaisuuden sukulaisvahvuuksia ovat luovuus, rohkeus, oppimisen ilo ja sosiaalinen älykkyys. Kaiken lisäksi uteliaisuudella on paljon, paljon ennakoitua merkittävämpi rooli yritysten menestymisessä.

Uusimman tutkimuksen mukaan uteliaat työntekijät ovat organisaatioille arvokkaita, koska juuri heillä on taipumus keksiä luovimmat ratkaisut ongelmiin. Uteliaat johtajat puolestaan ovat inspiroivia. Heihin on helpompi luottaa, koska he sallivat villejä ehdotuksia. Uteliaisuus on ominaisuus, joka puuttuu fiksuimmaltakin koneelta, automaatilta tai robotilta.


Tuliko tunaroitua? Ei hätää, Mokasin-metodi auttaa.

Kasvot hautautuvat kämmeniin, rintaa puristaa, tekee mieli piiloutua peiton alle. Arkisen tumpeloinnin tai elämän kokoisen emämokan herättämä tunne on tuttu meille jokaiselle. On aika nostaa tunaroinnin, möhlimisen, kämmäilyn ja muun epäonnisen epäonnistumisen kokemusasiantuntijat ansaitsemaansa arvostukseen.

Suomalaisen psykologin Outi Olanin kolmivaiheisen Mokasin-metodin avulla käännät epäonnistumiset voimavaraksi - tai ainakin hyväksi tarinaksi.


Kirkon ihmeellisimmät tarinat vie kiehtovalle matkalle kirkon 2000-vuotiseen historiaan. Kirkon tarinaa keritään auki 20 henkilön kautta, joista kukin eli eri vuosisadalla ja jätti pysyvän merkin historiaan. Tomera eläkeläistäti Helena kaivoi esiin Jeesuksen haudan, paavi Urbanus puhui Euroopan ristiretkille ja Martti Lutherin joutuminen ukkosmyrskyyn on vaikuttanut nyky-Suomeen saakka.

Eero Hietala ja Heikki Rusama puhaltavat eloon tarinoita, joihin on vuosien saatossa sekoittunut faktaa ja legendaa. He heittäytyvät lukijan kanssa löytöretkelle, jota värittää aito ihmettely. Käy ilmi, että kirkko ei ole koskaan elänyt parasta aikaansa, mutta sen keskiössä ovat aina olleet tavalliset ihmiset, jotka tekevät ihmeellisiä asioita.

Kirkon ihmellisimmät tarinat perustuu samannimiseen suosittuun podcastiin. Se sai alkunsa, kun pitkäaikaiset ystävät Eero ja Heikki huomasivat usein kertovansa toisilleen kristinuskon historiaan liittyviä tarinoita, koska ne olivat niin kiehtovia ja hauskoja.

Eero Hietala johtaa TV-tuotantoyhtiö Aito Mediaa ja Heikki Rusama opetusteknologiayritys Freeediä. He ovat molemmat työskennelleet myös monipuolisesti journalisteina.


Selkeä opas maailman ja tulevaisuuden suunnasta.

Miten ja missä asumme tulevaisuudessa? Miten teemme työtä? Mitä syömme tulevaisuudessa? Mihin sairastumme ja mihin kuolemme? Kuinka liikumme paikasta toiseen? Riittävätkö resurssit, kun kulutus kasvaa? Mikä uhkaa turvallisuuttamme tulevaisuudessa? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa elämäämme?

Muiden muassa näitä kysymyksiä pohditaan Tulossa huomenna -teoksessa, joka on tulevaisuudentutkija Elina Hiltusen yhdestoista kirja. Se käsittelee suuria globaaleja tulevaisuuden kysymyksiä ja sitä, miten ihmiskuntamme voi selvitä erilaisista suurista haasteista, joita on tulossa. Avainkysymyksiä ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, luonnonvarojen riittävyys, eriarvoistumisen torjuminen, digitalisaation vyöry, tekoälyn ja robotiikan tuleminen työelämään ja ruoan riittävyys maapallon kasvavalle väestölle.

Elina Hiltunen on futuristi, yrittäjä, tietokirjailija ja aktiivinen puhuja ja kouluttaja, jonka asiantuntemusalueina ovat erityisesti tulevaisuuden trendit, teknologia ja heikot signaalit. Hiltunen on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja kauppatieteiden tohtori. Hän on?erikoistunut tulevaisuuden ennakointiin, trendeihin ja heikkoihin signaaleihin, joiden parissa hän on tehnyt työtä vuodesta 1998 alkaen. Hiltunen on kirjoittanut kirjat Mitä tulevaisuuden asiakas haluaa (Docendo 2017) Matkaopas tulevaisuuteen (Talentum 2012), Teknoelämää 2035, Miten teknologia muuttaa tulevaisuuttamme (Talentum 2014, yhdessä Kari Hiltusen kanssa). Hän on kirjoittanut myös lasten ohjelmointioppaita ja kirjoja amigurumien tekemisestä.


Elämä on vapaa ja kuriton. Se tuhoutuu meidän tietämättämme ja saa alkunsa ilman toivettamme. Silti, silloin kun se ilmestyy tai katoaa, kiinnitämme siihen rukouksemme, toivomme, luottamuksemme ja pelkomme, ikään kuin niillä olisi jotain tekemistä asian kanssa.Millaisiin paikkoihin voi johtaa halu tulla äidiksi lisääntymisteknologioiden aikakautena?

Jatulintarha kertoo kahden naisen, itsellisen ja parisuhteessa elävän, tarinan lapsettomaksi tulemisesta, äidiksi haluamisesta ja selviytymisestä lapsettomuushoitojen sokkeloissa.

Vaula Helin ja Paula Ojanen käsittelevät kokemuksiaan moniäänisesti ja kaunistelematta, henkilökohtaista kerrontaa ja asiantuntijatietoa hyödyntäen. Jatulintarhan polun etappeja ovat muistojen, haaveiden ja tunteiden lisäksi lapsettomuusklinikan toimenpidehuoneet ja naistensairaalan vastaanotot, joissa naiskehon lisääntymispotentiaalia ja -elimiä kannustetaan ylisuorituksiin, tutkitaan, piikitetään, kuvataan, imetään, runnotaan ja kaavitaan. Jatulintarhassa kuljetaan matka lapsettomuuden synkästä yöstä haaleaan aamunkajoon, jossa on luovuttu ja päästetty irti paljosta, mutta löydetty takaisin valoon, tavalla tai toisella.


Lääkäri Michaela Glöckler on kirjoittanut yhteistyössä mediapedagogin ja juristin kanssa tärkeän ja ajankohtaisen puheenvuoron lasten ja nuorten terveen kasvun mahdollisuuksista nykyajan digimaailmassa. Kehityspsykologisten ja pedagogisten näkökohtien lisäksi kirjassa käsitellään myös laajasti digimediaan liittyviä vaaratekijöitä, kuten aivojen kehityshäiriöitä, kännykkäsäteilyä, kommunikaatiostressiä, riippuvuusuhkia, yksityisyyden menettämistä ja nettikiusaamista. Kirjassa etsitään sopivaa tasapainoa lasten ja nuorten tarpeiden ja rajoitusten välille, joita tarvitaan suojatoimina erilaisten vaarojen torjumiseksi. Kirja on käännetty jo 12 eri kielelle ja osin päivitetty Suomen tilanteeseen.


Jännittävät tarinat heräävät eloon retkillä Suomen upeimmille jätinkirkoille, hautasaarille,
linnavuorille, rangaistuspaikoille ja monille muille muinaiskohteille. Tuomo Kesäläinen on tutustunut ja kuvannut ympäri Suomea satoja esihistoriallisia asuinsijoja, kalliomaalauksia, palvonta- ja hautapaikkoja sekä muita ihmistoiminnan merkkejä ja koonnut niistä näyttävimmät mainioksi retkeilykirjaksi. Laadukkaat kartat johdattavat perille kulttuurin alkulähteille. Suomen upeimmat muinaiskohteet on jatkoa vuonna 2020 ilmestyneelle suositulle Suomen upeimmille luontokohteille, ja yhdessä ne muodostavat mahtavan päiväretkeilijän kohdevalikoiman.


Ystävykset Lotta ja Kasper hyppäävät aikakapseliin ja lähtevät uskomattomalle matkalle menneisyyteen. Miten elämä maapallolla on kehittynyt 350 miljoonassa vuodessa? Ja millaisia jälkiä ihminen on ympäristöön jättänyt?

Luonto voi hyvin, kun se on monimuotoinen ja runsas. Lotta ja Kasper saavat selville, että lyhyessä ajassa ihminen on nakertanut monimuotoisuutta hurjaa kyytiä. Luontokadossa on kyse sekä luonnonilmiöistä että ihmisen aiheuttamasta muutoksesta, jolla on ikävät seuraukset. Tulevaisuus näyttää kovin erilaiselta, jos eliölajeja katoaa nykytahtiin. Miten äiti ja isä saavat aamukahviinsa tai Lotta ja Kasper pizzaan tomaattikastiketta, jos pölyttäjät vähenevät?

Aika matka! valottaa luontokadon arvoitusta kivihiilikaudelta tähän päivään. Samalla raottuu myös ratkaisujen verho. Kirja tiivistää vaikeatkin asiat ymmärrettävästi ja hauskasti kaikille tiedonjanoisille lapsille ja nuorille.


Syötävät koirat ja sympaattiset siat - Eläinten kohtaami­sesta johdattaa pohtimaan monimuotoisia suhteitamme muihin eläimiin. Kirjoittaja kertoo kohtaamisistaan eläinten kanssa niin pekingiläisellä koiratarhalla ja suomalaisessa teurastamossa kuin sappikarhujen turvakodissa Sichuanissa ja omassa lapsuudenkodissaan. Käytännön eläinkokemukset ja -kohtaamiset johdattavat pohtimaan eläinkuvaamme ja eläinkäsityksiämme, eläinten oikeuksien perusteluja, erilaisten kulttuurien tapaa suhtautua eläimiin ja ristiriitoja erilaisten eläinasenteiden välillä. Otto-ketun elämän ja vaaleanpunaisten delfiinien tilanteen ohella kirja käsittelee kulttuurimme ihmiskeskeisyyttä ja eläinten kognitiivisia kykyjä. Välillä rapsutellaan härkiä ja väistellään kiinalaisessa kodissa vilistäviä torakoita, mutta pohditaan myös antropomorfismia ja liha- normia.

Osansa kirjassa saavat myös luonnonvaraisten eläinten kutistuva elintila, Särkänniemen delfinaarion tarina, eläinten pidon muuttuvat normit ja globaalisti yhdenmukaistuva ruoantuotanto. Onko meidän mahdollisuutta siirtyä kohti yhteiskuntaa, joka kunnioittaisi lajienvälistä oikeudenmukaisuutta ja millainen se olisi?

Eksoplaneetat Näytä tarkat tiedot

Oja, Heikki, kirjoittaja

2020

Tähtitiedettä kiireisille nuorille on nelivärikuvitettu versio nuorille lukijoille Neil deGrasse Tysonin menestysteoksesta Tähtitiedettä kiireisille. Astrofysiikan supertähti Neil deGrasse Tyson ja kokenut tiedetoimittaja Gregory Mone selittävät maailmankaikkeuden mysteerit aina fysiikan perusteista avaruutta ja aikaa koskeviin isoihin kysymyksiin niin, että jokainen ymmärtää. Teos sopii kaikille tähtitieteestä kiinnostuneille eikä pohjatietoja avaruuden ihmeistä tarvita. Vaikeat asiat on esitetty mielenkiintoisella ja ymmärrettävällä tavalla, jota kiehtova kuvitus ja tietolaatikot tukevat mainiosti.

Neil deGrasse Tyson (s. 1958) on New Yorkin Luonnohistoriallisen museon planetaarion johtaja sekä tunnettu astrofyysikko ja tieteen yleistajuistaja. Hän on kirjoittanut lukuisia astrofysiikkaa ja tähtitiedettä käsitteleviä kirjoja suurelle yleisölle ja mm. juontaa Carl Saganin Cosmos-sarjan uuden tuotantokauden National Geographic Channelilla.

Hurjat dinosaurukset Näytä tarkat tiedot

Bruce, Emily, toimittaja ; Venhola, Heli, kääntäjä

2021

Kompaktiin kokoon tehty flexi-kantinen Luonnon-tutkija - Suomen lasten luontokirja on helppo ottaa mukaan luontoretkelle. Se on näyttävästi kuvitettu, kattava tietopaketti tiedonjanoisille lapsille ja miksei myös vanhemmillekin.

Suuri ja pieni ahma Näytä tarkat tiedot

Mikkanen, Raili, kirjoittaja

2020

Kirjassa esitellään muutamia Suomen luonnossa eläviä hyönteisiä, joihin lukija voi tutustua helppojen tekstien ja selkeiden kuvien avulla. Kirjan selkeät valokuvat on otettu luonnossa hyönteisten omassa ympäristössä.

Osaako lude laulaa, miksi hajut ovat muurahaisille tärkeitä ja mitä hyönteiset tekevät talvella? Muun muassa näihin kysymyksiin kirja antaa vastauksen ja kertoo myös
miksi hyönteiset ovat tärkeitä meille kaikille ja miten niitä voi suojella.


Aloita leppäkerttujen bongaus!

Leppäkertut ovat luonnonystävien suosikkeja hyönteisten joukossa, mistä kertoo se, että seitsenpistepirkko on Suomen kansallishyönteinen. Leppäkertuista ei ole kuitenkaan koskaan aiemmin julkaistu suomenkielistä tietokirjaa. Tämä kirja poistaa puutteen ja kokoaa
Suomen leppäkertut yksiin kansiin. Kirja esittelee kaikki maamme noin 60 leppäkerttulajia upein valokuvin. Kuvien perusteella kuka tahansa kykenee tunnistamaan löytämänsä leppäkertut. Perusteellinen tietokirja kertoo myös leppäkerttujen elintavoista ja niiden roolista kansanperinteessä.

Sami Karjalainen on kirkkonummelainen tietokirjailija ja tekniikan tohtori, joka on aiemmin julkaissut useita palkittuja hyönteiskirjoja, mm. Suomen sudenkorennot, Suomen heinäsirkat ja hepokatit sekä Rantojen hyönteiset.

Miksi leppäkerttu on saavuttanut erityisen aseman ihmisten mielissä? Siihen on varmaankin monia syitä. Leppäkerttu kipittää hauskasti, se on kirkkaan värinen ja pisteillä koristeltu. Pyöreä muoto koetaan viehkeänä. Kokokin on juuri sopiva. Jos leppäkerttu olisi selvästi isompi, se koettaisiin pelottavana. Leppäkertut tunnetaan myös viljelysten ja puutarhojen tuholaisten saalistajina, mikä on edistänyt niiden kansansuosiota.

Minä (Korkeasaaren eläintarhasta poistuttaessa):
Mikä oli kivoin eläin?
Tyttäreni Vilma (2 v 2 kk): Leppäkerttu.

Vilma (katsoo ikkunasta ulos):
Talvella on lunta, kesällä on ruohikkoa.
Minä: Kummasta sä pidät enemmän, lumesta vai ruohikosta?
Vilma: Ruohikosta.
Minä: Miksi?
Vilma: Kun ne leppäkertut siellä menee.

Suomen leppäkertut Näytä tarkat tiedot

Karjalainen, Sami, kirjoittaja, valokuvaaja

2020

Me Kettuset Näytä tarkat tiedot

Laakso, Hannu, kirjoittaja, valokuvaaja

2020

Mitä eläimet miettivät on riemastuttavan hauska ja lämminhenkinen lastenkirja, jonka ääressä koko perhe viihtyy oppien uutta eläinten älykkyydestä ja inhimillisyydestä.

Aku Ankkoja käsikirjoittanut Kai Vainiomäki toki tietää, etteivät eläimet pukeudu merimiesasuun ja työskentele margariinitehtaalla, mutta tosielämä voi olla sarjakuviakin ihmeellisempää!

Tiesitkö, että monet eläimet kokevat ryhmäpainetta? Että kulkukoirat kulkevat sujuvasti metrolla, että varikset kantavat kaunaa ja että valailla on muoti-ilmiöitä? Tai että läheisiään kaipaavat elefantit järjestävät jopa muistotilaisuuksia menehtyneiden omaistensa kunniaksi? Ja jokin syy sillekin täytyy olla, että simpanssit peiliin katsoessaan tsekkaavat, miltä peppu näyttää.

Sanavalmiit sisarukset Max ja Maija elävöittävät tarinaa sanailulla, johon kai vain ihminen pystyy - vaikka kyllä eläimetkin juttelevat. Delfiinit ovat suoranaisia juorukelloja. Lisäksi ne oppivat ymmärtämään ihmisten puhetta, vaikka me ihmiset emme juuri ole oppineet ymmärtämään delfiinien kieltä. Kukahan lopulta mahtaakaan paljastua fiksuimmaksi, kun vasta hiljattain olemme kunnolla alkaneet ymmärtää, miten henkeviä eläimet ovat?

Kai Vainiomäki (s. 1979) on helsinkiläinen kuvittaja, graafinen suunnittelija ja kansainvälisesti luetuimpia sarjakuvataiteilijoitamme. Hänen käsikirjoittamiaan Disney-sarjakuvia on julkaistu ympäri maailman. Vainiomäen esikoislastenkirja Miten eläimet nukkuvat ilmestyi 2020.

Mitä eläimet miettivät Näytä tarkat tiedot

Vainiomäki, Kai, kirjoittaja, taiteilija

2021

Sinikka Nissi hurahti muutama vuosi sitten totaalisesti kirjoneulesukkiin. Värien sekoittelu ja sovittelu erilaisiin kuvioihin vei Sinisukat-sivuston luojan päivittäin useiksi tunneiksi "taikapadan" ääreen.

Ei tullut puuroa, tuli sukkia tuvan täydeltä; iloisia sukkia, värikkäitä sukkia, hurmaavia sukkia, mahtui joukkoon muutama hillitympikin sukkapari.

SINISUKAT-kirja sisältää omaperäisiä, iloisia, hauskoja, romanttisia ja tunnelmallisia kirjoneulesukkia.

  • Omaperäisiä sukkaohjeita
  • Rakkaudesta väreihin
  • Intohimoisesti
  • Energisesti!
  • Kirjoneulesukkia ILOLLA ja ENERGIALLA
  • OHJEET ja KAAVIOT tiedolla ja taidolla!

Tuohesta tehty Näytä tarkat tiedot

Rutanen, Eeva, kirjoittaja

2021

Riemastuttava kuvakirja tutustuttaa maatilan elämään.

On tullut kevät ja aika päästää maatilan eläimet laitumelle rouskuttamaan tuoretta ruohoa! Tööt tööt, traktorilla on tärkeät työnsä.
Kauniisti kuvitettu kirja herättää henkiin maatilan. Suurten läppien alta löytyy mukavia yllätyksiä. Kohderyhmällä testattu, toimiva paketti on jatkoa keväällä ilmestyneelle Kaivurit-kirjalle.

Maatila Näytä tarkat tiedot

Lambert, Jonathan, kirjoittaja, taiteilija

2021

Vegaanin joulukirja Näytä tarkat tiedot

Innanen, Elina, kirjoittaja, valokuvaaja

2021

Matka teen maailmaan.

Suomessa on nautittu teetä 300 vuotta. Esikuvat saatiin lännestä ja sittemmin myös idästä. Kirja avaa teen historiaa ja kertoo teen viljelystä, valmistuksesta ja kaupasta.

Teos on kiehtova matka suomalaiseen teekulttuuriin. Tee oli alkuaikoina kallista, ja juomaa nautittiin pitkään vain herrasväen pöydissä. Ajan myötä tee halpeni ja sen käyttö yleistyi ja kansanomaistui. Kun pussitee valtasi markkinat toisen maailmansodan jälkeen, se toi mukanaan uudet mallit teenjuontiin. Samalla irtoteen käyttö väheni, kunnes uusi vuosituhat toi sen moninkertaisesti etenkin erikoisliikkeiden valikoimiin. Samalla tee nousi jälleen otsikoihin osittain uusien, asiaansa uskovien kotimaisten teeyrittäjien ansiosta.

Tietokirjailija ja kansatieteilijä Sirkka-Liisa Ranta on kirjoittanut lukuisia tietokirjoja maaseudun elämästä. Hänet on palkittu mm. Valtion tiedonjulkistamispalkinnolla. Ranta asuu Kuhmoisissa noin 150 vuotta vanhassa talossa, jota ympäröi puolivilli puutarha.


Opi piirtämään mitä vain haluat - ja yhdistelemään tekniikoita. Piirtäminen on luovimmillaan, kun ei rajoituta vain yhteen välineeseen. Tässä innostavassa oppaassa katsotaan arkielämää tarkoin silmin ja jalostetaan siitä jotakin omaa ja pysyvää luon-nostellen, piirtäen ja värittäen eri menetelmillä. Aluksi tutkitaan perusmuotoja, väriteoriaa ja väritystekniikoita sekä opetellaan käyttämään luonnoslehtiötä rennolla otteella. Sitten edetään piirtämään rakennuksia ja maisemia, esineitä, ihmisiä, eläimiä ja kasveja kuten esimerkiksi mehikasveja ja ruukkukasveja. Oman lukunsa saa piirtäminen matkoilla. Piirrosten tekoon lyijykynäluonnoksen jälkeen käytetään muun muassa tusseja, huopakyniä ja täytekyniä. Värejä piirroksiin lisätään värikynillä, vesivärikynillä, tusseilla, siveltimillä... Kokeile ja löydä omat inspiroivimmat yhdistelmäsi!


Kohtaamisia legendaarisen muusikon Irwin Goodmanin kanssa.

Lämminhenkinen tarinakokoelma tarkastelee Irwin Goodmania ulkopuolisten silmin: lähipiirin, fanien ja yhteistyökumppaneiden kertomuksista piirtyy kuva rakastetusta kansantaiteilijasta. Teos myös käsittelee miestä artistina: Irwin ei ollut pelkästään ilmiö tai otsikko lehdissä. Hän oli vakavasti otettava muusikko.

Haastateltavat kertovat suhteestaan taiteilijaan ja tämän musiikkiin henkilökohtaisen kokemuksen kautta. Yksittäisistä kohtaamisista muodostuu laajempi kokonaisuus suomalaisesta merkkihenkilöstä ja 1960- ja 70-luvun Suomesta. Kirjan kuvaliitteet tuovat oman, vahvan näkökulmansa muusikon elämään.


Anneli Kanto kertoo uutuusteoksestaan: ”Olen valmistellut tätä kirjaa viisi vuotta, vähä vähältä, erittäin hitaasti, sillä kirjoittamisen ajatteleminen ei käy nopeasti. Aloitin 2015 blogin saadakseni tilan kirjoittamisen pohtimiselle ja voidakseni keskustella lukijoiden ja muiden kirjoittajien kanssa. Blogin kommenteista sain hyviä havaintoja täydentämään omia kokemuksiani.

Kirjoittamassa ei neuvo novellin tai draaman rakennekuvioita eikä sisällä kirjoitusharjoituksia. Sellaisia erinomaisia kirjoja on jo olemassa. Tämä kirja kertoo kirjoittamisen prosessista, tunnistettavista kirjoittamisen vaiheista ja solmukohdista. Mitä tapahtuu ensimmäisen ja toisen version välillä? Valitsenko minäkertojan vai kaikkitietävän? Miksi lykkään kirjoittamista?
Kirjasta hyötyvät erityisesti romaania valmistelevat kirjoittajat. Koska olen historiallisten romaanien kirjoittaja, mukana on taustatyötä käsittelevä osio. Olen käsitellyt myös kirjailijantyön konkreettisia puolia kuten rahaa ja työssä jaksamista.

Kirjoittamassa on kirjoitettu heimolleni, kaikille teille, jotka kirjoittavat tosissaan, jotka eivät voi olla kirjoittamatta.”

Anneli Kanto on monien lajityyppien kirjailija Tampereelta. Hän on kirjoittanut historiallisia romaaneja, lastenkirjoja ja kuvakirjoja, näytelmiä ja televisiokäsikirjoituksia. Hänen kirjojaan on myös dramatisoitu paljon.
Kanto on opettanut draaman ja proosan luovaa kirjoittamista ja toiminut television script editorina. Hänet on palkittu useasti sekä aikuisille että lapsille suunnatuista kirjoistaan ja televisiokäsikirjoituksistaan.


Onko sinulla tekeillä tai ainakin ajatuksissa oma käsikirjoitus - romaani, novelli, lasten- tai nuortenkirja, matkakertomus, muistelmateos tai mikä vain? Kirjoitatko harrastukseksi, omaksi tai lähipiirisi iloksi, vai tähtäätkö kirjailijanuralle?

Tanssii kirjainten kanssa on sinulle. Se on heittäytyvä ja omakohtainen opas luovaan kirjoittamiseen.

Kirjassa lähdetään perusasioista: henkilöhahmojen rakentamisesta, ajan kuvaamisesta, rakenneratkaisuista ja erilaisista kertojanäänistä. Lisäksi sukelletaan satujen, myyttien ja klassikoiden uudelleenkirjoittamiseen, realistisiin ja fantastisiin kaupunkikuvauksiin, kirje- ja päiväkirjaromaaneihin ja niiden nettiajan vastineisiin. Runsaina rönsyävät käytännön esimerkit avaavat nykykirjallisuuden maailmoja.

Jani Saxell on pikkuhuopalahtelainen kirjailija, toimittaja ja luovan kirjoittamisen opettaja. Hänen seitsemäs kirjansa, Tuomiopäivän karavaani (2017), voitti Tähtivaeltaja-palkinnon. Seuraava romaani Helsinki Underground ilmestyy keväällä 2020. Ilman erilaisten kurssien, ryhmien ja oppaiden tarjoamaa inspiraatiota ja eteenpäin potkimista näitäkään kirjoja ei olisi.


”Minun sydämeni suuntautui heti sinua kohti, aivan kuin joku olisi valellut lämmintä vettä sen päälle.”
Aatelisneito Magdalena Catharina Zebotaijoff ensikohtaamisestaan isänsä ratsumiehen kanssa

Viime vuosikymmeninä historiantutkimuksessa on alettu tarkastella arkista elämää, tavallista ihmistä sekä muita aiemmin vähäpätöisinä pidettyjä aiheita. Samalla tarkasteluun ovat nousseet tunteet ja niiden historia. Rakkaus on inhimillisistä tunteista keskeisimpiä. Rakkaus on kuitenkin aiemmassa tutkimuksessa jäänyt arjen realiteettien jalkoihin, ja perinteisesti on ajateltu, että ennen modernia aikaa parisuhteet olivat pelkkiä taloudellisia ja juridisia sopimuksia, kirjaimellisesti naimakauppoja.

Rahvaan rakkaus paljastaa, kuinka lemmellä, lämmöllä ja hullaantumisella oli valtaisa merkitys jo uuden ajan alun tavallisten suomalaisten elämässä. Kosiskelun ja seurustelun taustalla saattoi vaikuttaa toive kahden talon maiden yhdistämisestä, mutta yksin se ei riittänyt: mikäli kihlakumppanit tunsivat vastenmielisyyttä toisiaan kohtaan tai rakkauden kehittymiselle oli muita esteitä, ei avioliittoakaan nähty mielekkääksi.

Seksuaalisuuden suhteen esimodernin ajan suomalaiset tasapainoilivat jatkuvasti sallitun ja kielletyn rajamailla: virallisesti esiaviollinen seksi oli rikos, mutta rahvaan kulttuurissa se oli myös maan tapa ja luonteva etappi matkalla avioliiton satamaan. Etenkin naisten oli kuitenkin oltava tarkkoja seksuaalisesta maineestaan. Toisaalta salavuoteudesta kiinni jäänyt nainen saattoi kieltäytyä avioliitosta, jos vuodekumppanista ei näyttänyt olevan rakastavaksi aviomieheksi - siitä huolimatta, että hän samalla menetti mahdollisuutensa palauttaa kunniansa ja turvata tulevaisuutensa taloudellisesti.

Ruotsin valtakunta pyrki 1600-1700-luvulla vakiinnuttamaan useita yhteiskunnallisia instituutioita. Avioliitto nousi näistä instituutioista perustavanlaatuisimmaksi, eihän miesten ja naisten yhteiselo muissa puitteissa ollut mahdollistakaan. Aikalaislähteistä, esimerkiksi oikeuden pöytäkirjoista, tulee selvästi näkyviin, kuinka suuri merkitys miehen ja vaimon - yhteiskunnan perusyksikön - tunteille annettiin.

Teos on saanut alkunsa FT Hanna Kietäväinen-Sirenin väitöskirjatutkimuksesta.


Mistä suomalaiset tulevat? Minne suomensukuisten kansojen juuret ulottuvat? Mitä kieli, geenit ja arkeologia kertovat itämerensuomalaisten historiasta?

Virolaisen arkeologian professorin Valter Langin käänteentekevä uutuuskirja Homo Fennicus johdattaa lukijan matkalle esihistoriaan, suomalaisten alkukodin jäljille. Yhden alkukodin sijaan Lang löytää esihistoriasta monia itämerensuomalaisten kulttuurien ja yhteisöjen syntysijoja.

Käänteentekeväksi luonnehdittu teos perustuu uusimpaan genetiikan, kielitieteen ja arkeologian antamaan tietoon.